Perjantaipäiväni Kiinan maassa
kului pääasiallisesti istuen kahdeksan tuntia junassa Pekingistä kohti
Nanjingia. Matka meni lueskellen Gravity's Rainbow'ta, aina välillä nousten
jaloittelemaan ja antamaan kanssa matkustajille jotain muuta tuijotettavaa kuin
maisemat. Kiinalaisilla ei tuntunut olevan mitään ongelmia tuijotuksen suhteen:
kadullakin vastaan tulija saattoi pysähtyä katsoakseen kaunista olemustani,
joka toi läntistä estetiikka heidän elämäänsä. Junassakin siis tuntui, että
kaikki ihmiset lopettivat muut puuhansa minun matkatessani heidän ohitseen,
vaikkakin niinhän melkein tapahtuu Suomenkin junassa, joten sinänsä tässä
ympäristössä häiriö ei ehkä tuntunut yhtä selkeältä. Mainittakoon muuten, että
kaikki kiinalaisten junien virkailijat olivat noin 20-25 -vuotiaita naisia,
joiden olettaisi treenaavan vapaa-ajallaan missikisoihin: kiinalainen
julkisivujuttu vai? Ilalla hieman uupuneena saavuin siis takaisin majoittajieni
asunnolle, josta pienoisen pysähdyksen jälkeen suuntasimme baariin. Yhden noin
litran whiskeykolan (noin 5e) nautittuani vältin kuitenkin yökerhon kutsun ja
suuntasin nukkumaan matkan väsymyksiä pois.
Seuraavana päivänä suuntasin
sitten matkani viimeiselle etapille eli pienellä pysähdykselle Shanghaihin,
josta seuraavana aamuna lentäisin kotiin. Olin varannut huoneen eräästä
kaupungin hyvämaineisimmista hostelleista Phoenix hostellista, joka
osoittautuikin maineensa veroiseksi. Hostelli oli rakennettu ihan oikean
hotellin tilalle, joka näkyi muun muassa huoneissa tarjolla olleista vielä
edellisen yrityksen nimeä kantavista paperipusseista, joissa oli muun muassa
hammasharja, saippuaa, suihkumyssy ja kampa. Pyyhkeitä oli runsaasti, pönttöön
sai laittaa paperia ja sänky oli mukava. Tässä kuva vessasta, jokainen joka on
asunut hostellissa voi verrata omiin kokemuksiin (yhden hengen huone oli noin
20e):
Hostellin katolla oli vielä oma
baarinsa, jonka isolla kattoterassilla olisi varmasti lämpiminä iltoina ollut
mukava nauttia virvokkeita. Näkymää tuolta kattoterassilta yli läheisten kattojen:
Tähän vielä lisäksi se, että
hostellin henkilökunta oli lähellä olla jopa liian mukavaa: halusivat neuvoa
kaikki melkein kädestä pitäen ja tarjosivat kaikenlaisia vaihtoehtoja toisen
perään. Kysyessäni vain mihin ilman suuntaan pitäisi lähteä kävelemään
päästäkseen erääseen paikkaan, sain kolme erilaista vaihtoehtoa sinne
pääsemiseksi ja minulle piirrettiin pyytämättä kaksikin karttaa. Kaiken
kaikkiaan yksi parhaita hostelleja, joissa olen käynyt.
Päästyäni irti noista kyseisistä
yliavuliaista työntekijöistä suuntasin pimenneeseen iltaan suuntanani The Bund
eli alue Shanghain joen varrella, jossa kohtaavat vanhat länsimaiset
edustustalot ja uusi kiinalainen kunnianhimoinen arkkitehtuuri:
Viimeinen katsaus yli Yangtsen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti